Millaiset kengät valita, kun jalassa on rakennevika?

Ensimmäisten kävelykenkien hankinta kampurajalkaiselle lapselle

Huoh, siinäpä vasta pulma. Kysyin pari kertaa neuvoa ortopediltamme/kirurgiltamme, ja ainoa vastaus molemmilla kerroilla oli, että kengiksi käyvät "ihan tavalliset ensiaskelkengät".

Taaperomme molemmat jalat ovat (tähän mennessä jo hienosti korjautuneet) kampurajalat. Lisäksi oikea jalkapohja on huomattavasti leveämpi ja pyöreämmän muotoinen kuin vasen.

Juttelin kenkävalinnasta myös fysioterapeuttimme kanssa. Talven ajan päädyimme harjoittelemaan askellusta ulkosalla Reiman toppatöppösillä jotka olivat esikoiselta jääneet, mutta nyt kun kävely alkaa pikkuhiljaa sujumaan, oli hänkin sitä mieltä että paljasjalkakenkä jossa on hieman tukea nilkalle ja kantapää ohjautuu hyvin paikoilleen, olisi meille paras valinta. Kausikin vaihtuu ja vk-kengät alkavat pian olla ajankohtaiset toppatöppösten päästäessä kaiken veden läpi - ja ovat ne pian turhan kuumatkin. Paljasjalkakenkiä olin itsekin tilanteeseemme miettinyt, mutta oli mukava saada varmistus ammattilaiselta!

Mitään yleistä suositusta kengistä kampurajalkaisille ei ole. Toiset ovat tuntuneet saavan ohjeeksi tuetumpaa kenkää, kun taas toisille on suositeltu paljasjalkakenkää. On sanomattakin selvää että kenkävalinta riippuu tilanteesta, mutta ilmeisen vähän lääkäreillä tuntuu asiaan mielipidettä olevan kun seuraa keskustelua Facebookissa, Suomen kampurajalkaisten ryhmässä. Omaa harkintaa joutuu siis kenkiä valitessa käyttää. Siten toivon ettet ota tätäkään julkaisua suorana ohjeena, mutta mukavaa jos tästä on tukea kenkäpohdintaasi!

Toisen käyttäjän kumpparit täyttävät nykysuositukset ja toiset eivät. Jatka lukemista niin tiedät miksi!

Mikä paljasjalkakenkä?

Ostin esikoiselleni Stonz-töppöset vuonna 2017, jolloin paljasjalkakengät ja muuttuneet suositukset lasten kengistä olivat ihan uutta. Valitettavasti Stonzit eivät meillä menneet vilkkaalla lapsella jatkoon, sillä pudonneita töppösiä sai olla vähän väliä kiristämässä takaisin jalkaan. Reiman Antura-töppösissä oli ainakin meille kiristysnyöri paljon paremmalla kohdalla. Töppösten jälkeen välissä ehti olla monet ihan tavalliset vk-kengät, lenkkarit ja kumpparit. Seuraavat paljasjalkakengät hänelle hankittiin vasta kuluneena talvena, juteltuani pitkän puhelun ystäväni kanssa, joka oli perehtynyt enemmän pj-kenkiin. Silloin ostin Facebookissa toimivalta paljasjalkakenkäkirpparilta käytetyt Affenzahn-merkkiset talvikengät.

Pj-kengistä pyydetään (yhdellä lapsella) käytettynä empiirisen tutkimukseni mukaan vähintään 2/3 ostohinnasta. Huonon saatavuuden vuoksi saattaa nähdä käytettyjä pj-kenkiä kaupattavan jopa ovh:lla. Sanoisinpa että hyvä sijoitus!

Vielä parempi sijoitus se on kuitenkin jalkaterveyteen: paljasjalkakengässä on ohut pohja, ei kantakorotusta ja sen saa kierrettyä rullalle ja kierteelle - pj-termein kenkä on siis kiertolöysä. Viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä, pj-kengässä (ja kaikissa suositusten mukaisissa kengissä) tulee olla hyvä varvastila eli toe box. Tämä kaikki mahdollistaa jalan vapaan, luonnollisen liikeradan ja lihasten käytön, ja näin ollen suositusten mukaiset kengät jopa ehkäisevät virheasentoja. Paljasjalkakenkä antaa jalkapohjalle nimensä mukaisesti tuntuman paljasjalkaisuudesta (pohjan ollen kuitenkin kestävä ja sen suojaten jalkapohjaa esim. lasinsiruilta). Tämä harjoittaa muun muassa lapsen tasapainoa.

Lue alla olevasta linkistä lastenkenkien nykysuosituksista.

Lapsen ensimmäisten kenkien hankinta - Terveyskirjasto

Meidän kenkävalintamme

Kausi oli tosiaankin vaihtunut ja Suomen oloissa vuodenajan ollessa mikä tahansa, on olemassa tietyt kengät jotka tulee kenkähyllystä löytyä. Ne ovat tietenkin kumisaappaat. Varsinaisesti pj-kriteereitä täyttäviä kumppareita ei taida markkinoilta edes löytyä sillä sellaiset olisi mahdotonta valmistaa. Tässä vaiheessa törmätään pj-kenkäkirppareilla termiin kompromissikenkä ja kompromissikumppari. Mistä on kyse?

Kompromissikengällä tarkoitetaan yksinkertaisesti suositustenmukaista kenkää joka ei välttämättä täytä pj-kengän kriteereitä. Kenkä on siis kevyt, siinä on vähän tai ei lainkaan kantakorotusta ja varpaille on hyvin tilaa.

Hyviä kompromissikumppareita löytyy esimerkiksi Bundgaardilta, Mikk-Linelta ja Aiglelta. Esikoisellamme on nyt jo toiset Nokian Light-mallin kumpparit käytössä jotka niin ikään ovat hyvät kompromissikumpparit. Muissa Nokian malleissa on turhan paljon kantakorotusta ja ne ovat raskaampia.

Mikk-Line-kumppareista voi pohjallisen alta napata pienen vaahtomuovin tapaisen pronaatiotuen pois, jolloin kenkä vastaa suosituksia vielä paremmin.

Päädyin tilaamaan netistä Mikk-Linen kumpparit ensimmäisiksi kengiksi taaperolle. Lestin kapeus vähän jännitti, mutta kumpparit osoittautuivat oikein sopiviksi. Kapean varren ansiosta kengät pysyvät hyvin jalassa. Ne ovat kevyet, jolloin kävelemään opettelevan lapsen (saatikaan alhaisesta lihasjäntevyydestä kärsivän) on helpompi niillä tepastella.

Sen lisäksi että kenkä on käyttäjälleen optimaalinen ja täyttää suositukset (mikäli ei erityistarpeita) tulee kengän tietysti olla keliin sopiva: pitää jalat lämpimänä ja kuivana. Näihin kumppareihin mahtu mainiosti villasukka lämmittämään lyhyellä ulkoilulla.

Ollaanko me nykyäidit ihan sekaisin?

Jo esikoisen synnyttyä liityin Facebookissa sormiruokailua- sekä ergonomista (kantorepussa) kantamista käsitteleviin ryhmiin. Oli imetyskorua ja Swaddle Up-kapalopussia joista olin keskustelupalstoja selaamalla kuullut. (Swaddle Up olikin erityisesti kuopukselle kyllä ihan ykkönen. Täytyy muistaa että toiset jutut toimii toisilla ja toiset toisilla.) Tietysti olin myös imetyksen tuen Fb-ryhmässä. Eikö me osata lasta ruokkia, kantaa, nukuttaa tai edes vaatettaa ilman erillisiä opuksia ja parviälyä?

Nykyvanhemmalle sataa paineita suunnasta ja toisesta. On suosituksia suositusten perään ja ne muuttuvat alati. On tietysti tärkeää suodattaa olennainen tieto epäolennaisesta. Tehdä parhaansa omien resurssien puitteissa. Keskittyä kokonaisuuteen. Viimeistään kuopuksen synnyttyä olen ymmärtänyt ettei ole väliä syödäänkö meillä itsesoseutettuja ruokia vai kaupan soseita. Tai onko parsakaali höyrytetty vai keitetty. Eikä se lapsi rikki siitäkään mene, jos kantorepun sijaan erehdyt pujauttamaan lapsen rintareppuun jotta saat kätesi hetkeksi vapaaksi.

On hyvä että tieto jalkaterveydestä ja suositusten mukaisista kengistä lisääntyy. Tämä on kuitenkin taas yksi vaatimus ja kustannus nykyvanhemmalle. Kun hankit hieman tietoa suositusten mukaisista kengistä, opit pian huomaamaan kenkähyllyllä parhaat ja huonoimmat vaihtoehdot.

Mutta paljasjalkakengäthän ovat niin kalliita ja niitä käytetään vain vähän aikaa!

Jos kysyn sinulta kahta suosittua ja laadukasta lastenkenkien valmistajaa, luulen että samat merkit pompsahtavat mieleesi. Olemme tottuneet pitämään niitä laadukkaina vaikka oikeastaan ne ovatkin jäykkiä ja ainakin toinen kovin kapeaa ja erityisesti varpaisiin kapenevaa mallia. No mietitäänpä sitten taas hintoja - niin, ei eroa näiden merkkien ja useiden uusien pj-kenkien välille juurikaan jää.

Puhuin myös aiemmin pj-kenkäkirppareista. Mikä parasta, paljasjalkakenkiä voi ostaa hyvillä mielin myös käytettynä! Koska kengissä on ohut muotoilematon pohja, eivät ne myöskään muotoudu lapsen jalan mukaan kuten "tavalliset" kengät. Lapset myöskin käyttävät kenkiä kohtuullisen lyhyen aikaa, jolloin ne ovat vähintään seuraavalle käyttäjälle yleensä hyvässä kunnossa.

Kenkäteema jatkuu vielä seuraavassa julkaisussa jota varten olen haastatellut kaupallisessa yhteistyössä paljasjalkakenkien jälleenmyyjää Natural Feelingistä ja kerron paljasjalkakengistä yleisellä tasolla, mutta esittelen toki myös kampurajalkaisemme (ja "normaalijalkaisen" esikoisen) uusia kenkiä! Jää siis kuulolle.

Linkkejä Fb-ryhmiin:

Suositusten mukaiset kengät lapselle | Facebook

Paljasjalkakengät kiertoon (kirppis) | Facebook

Paljasjalkakenkäkirppis 👟 | Facebook

-Sairaskertomus